PARASAUROLOPHUS
Lastenkulttuurikeksus Rulla lähestyi oppilaitostamme toiveella,
että rakentaisimme lapsille dinosaurusnäyttelyn.
Intoa puhkuen me otimme projektin omaksemme ja jaoimme työtehtävät kakkos- ja kolmosluokkalaisten kesken. Itseniäni kiinnosti eniten, dinosaurus jolla lapset voisivat ratsastaa, koska olin aiemmin tehnyt Tanjan kanssa lasten kiertävään sirkukseen 1,50m korkean norsun.
Keräsimme ehdotuksia ja ideoita omista töistämme ensimmäistä kokousta varten,
jonka pidimme Rullassa. Ehdotin tehtäviksi dinosauruksisksi Triceratopsia ja Parasaurolophusta.
Pähkäilyn jälkeen asiakas halusi pystyssä olevan dinosauruksen, että se ei olisi liian samanlainen kuin edellinen sirkuksessa ollut norsu.
Jo heti alkuunsa materiaalien laskeminen tuotti ongelmia, koska mm. dinosauruksen tilavuutta ja pinta-alaa oli vaikea arvioida. Aloitin homman sillä, että tein plastoliinista pienoismallin kustannuslaskelmien helpottamiseksi. Rullasin sitten plastoliini- dinosauruksen lieriöksi ja tein tarvittavat laskelmat.
Löydettyäni sopivan mallin dinosauruksesta, piirsin piirtoheittimen avulla sen isolle levylle alkavien metallitöiden tueksi.
Dinosauruksen rakentamisen aloitin metallittöistä. Ensimmäiset vaiheet alkoi paksuimmasta ja tukevimmasta 20mm harjateräksestä, josta muotoutui selkäranka. Pistin paksun harjateräksen alasimessa olevaan reikään ja roikuin siinä kirjaimellisesti koko painollani saadeen aikaan selkärangan kaaret. Ja koska yhdestä pitkästä harjateräksestä oli vaikea saada onnistunutta selkärankaa hitsasin kaksi tankoa yhteen hommaa helpottamiseksi.,
Kaivoin romuläjästä kasan epämääräistä rautaa ja hitsasin sen kiinni häntään väliaikaisesti, että sain rautatekeleen pysymään pystyssä.
Jalat ja muut osat tein 6mm harjateräksestä.
Vertailin dinosaurushimmeliäni aina ajoittain vieressä olevaan vaneridinosaurukseen, ettäi sain mitat mahdollisimman hyvin oikeille kohdille.
Lopuksi vielä tarkistin hitsausket ja vahvistelin heikkoja kohtia. Lopulta rautainen dinosaurus oli niin kestävä, että saatoin kiivetä sen selkään pelkäämättä että se leviää alleni.
Dinoseiruksen jalkojen väliin ja häntään häntään laitoin lattarautaa tulevia kiinnityksiä varten.
Ruuvasin dinosauruksen lattiaan kiinni väliaikaisesti ja aloin täyttämään sitä styroksilla liimaillen palat yhteen uretaanilla. Alkuun aloin täyttämään dinosaurusta aivan liian pienillä styroxpaloilla, jonka vuoksi täyttäminen alkoi tuntua ikuisuudelta.
Silmät maalailin kiiltävällä Naturalakalla, jota olin sävyttänyt väripastalla.
Ensin otin mallia silmienväriin mallikuvani jonka vuoksi teinkin ensin silmistä todella vihretä.. Sovitettuani silmiä dinosauruksen päähän totesin, että en halua lasten näkeän piriä käyttänyttä dinosaurusta..
Lisäsin vihreän värin päälle ruskeaa ja sain silmistä lempeät ja hillitymmät.
Dinosauruksen rakentamisen aloitin metallittöistä. Ensimmäiset vaiheet alkoi paksuimmasta ja tukevimmasta 20mm harjateräksestä, josta muotoutui selkäranka. Pistin paksun harjateräksen alasimessa olevaan reikään ja roikuin siinä kirjaimellisesti koko painollani saadeen aikaan selkärangan kaaret. Ja koska yhdestä pitkästä harjateräksestä oli vaikea saada onnistunutta selkärankaa hitsasin kaksi tankoa yhteen hommaa helpottamiseksi.,
Kaivoin romuläjästä kasan epämääräistä rautaa ja hitsasin sen kiinni häntään väliaikaisesti, että sain rautatekeleen pysymään pystyssä.
Jalat ja muut osat tein 6mm harjateräksestä.
Vertailin dinosaurushimmeliäni aina ajoittain vieressä olevaan vaneridinosaurukseen, ettäi sain mitat mahdollisimman hyvin oikeille kohdille.
Lopuksi vielä tarkistin hitsausket ja vahvistelin heikkoja kohtia. Lopulta rautainen dinosaurus oli niin kestävä, että saatoin kiivetä sen selkään pelkäämättä että se leviää alleni.
Dinoseiruksen jalkojen väliin ja häntään häntään laitoin lattarautaa tulevia kiinnityksiä varten.
Ruuvasin dinosauruksen lattiaan kiinni väliaikaisesti ja aloin täyttämään sitä styroksilla liimaillen palat yhteen uretaanilla. Alkuun aloin täyttämään dinosaurusta aivan liian pienillä styroxpaloilla, jonka vuoksi täyttäminen alkoi tuntua ikuisuudelta.
Siinä kun olin pari päivää nysvännyt ja Mauri oli käynyt aina välillä hoputtamassa rohkaistuin käyttämään kunnon paloja. Styroxointia tietenkin hankaloitti dinosauruksen eriskummallisen rautauset muodot.
Kun styroxia alkoi olla riittävästi aloin sahailla dinosaurusta vimmatusti muotoonsa.
Pienempiä kohtia veistelin fileerausveitsellä.
Parasaurolophuksen ollessa vielä hyvin kulmikas mieltäni askarrutti paljon se, että saanko sitä koskaan muistuttamaan edes dinosaurusta.
Turhautuminen iski moneen otteeseen.. Yksi Perjantai olin sen verran viikonloppu fiiliksissä Tanjan kanssa, että nähtiin tarpeelliseksi tehdä Herra dinolle vähän uutta ilmettä. Tussi oli liian lähellä ja kiusaus ihan liian suuri.. Siitä oli hyvä lähteä parin päivän lomalle tuulettamaan päätä.
Silmiä pohdittiin Pilvin kanssa yhteistyymin, koska molemmat tarvitsi about samankokoiset pyöreät silmät omalle otukselle. Taisi siinä olla Maurinki aivot mukana, kun sitten päädyttiin pingispallo- ratkaisuun.
Meikäläinen kipaisi tampereella ollessa urheilukauppaan ostamaan meille pingispallot.
Fileerausveitsen ja saksien avulla halkaistiin pallot ja otettiin vastaan se kitkerän myrkyllinen haju, mikä sieltä sisältä tuli.. hyi kiesus..!
Silmät maalailin kiiltävällä Naturalakalla, jota olin sävyttänyt väripastalla.
Ensin otin mallia silmienväriin mallikuvani jonka vuoksi teinkin ensin silmistä todella vihretä.. Sovitettuani silmiä dinosauruksen päähän totesin, että en halua lasten näkeän piriä käyttänyttä dinosaurusta..
Lisäsin vihreän värin päälle ruskeaa ja sain silmistä lempeät ja hillitymmät.
Kovetin dinosauruksen pinnan lasikuitumatolla ja Acrystalilla.
Pinnasta tuli niin pova, että vaikka sitä olisi hakannut nyrkein ei siihän olisi jäänyt jälkeäkään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti